Krooninen väsymys yleistyy –syy mitokondrioiden toimintahäiriössä?

2024-01-16  Laatuapteekit

Krooninen väsymysoireyhtymä yleis­tyy uhkaavasti ? nyt tätä monella tapaa elämän mielekkyyttä ja toi­mintakykyäheikentävääsairauttapotee jo yli miljoona ihmistä maailmassa.
Krooninen väsymysoireyhtymä puh­keaa tyypillisesti pitkittyneen stressin seurauksena, joskin se voi laueta myös akuutin sairauden, esimerkiksi voimak­kaan infektion, vuoksi. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, voimattomuus, aivosumu, lihaskipu ja päänsärky. Oireet liittyvät kehon hermojärjestelmän muutoksiin ja ne kielivät mitokondrioiden ? eli kehon energialaitosten ? toimintahäiriöstä.

Viime vuonna julkaistu tutkimus tuo lisävaloa kroonisen väsymysoireyhtymän syntymekanismeihin. Tutkimus vahvis­taa osaltaan jo vuosia sitten julkaistua tutkimusta, jossa uumoiltiin tietyn pro­teiinin kertymän olevan oireyhtymän taustalla.
Nyt PNAS ­tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että WASF3­ nimisen proteiinin runsas määrä joh­ti mitokondrioiden toimintahäiriöön. Tutkijat havaitsivat, että proteiinin val­mistusta säätelevän, samannimisen geenin yliaktiivisuus lisäsi mitokondri­oiden toimintahäiriötä, kun taas geenin ?sammuttaminen? ja siten proteiinin väheneminen palautti mitokondrioiden toiminnan ennalleen.

Tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, mikä saa WSAF3­geenin aktivoitumaan ja proteiinin määrän lisääntymään. Tut­kijat arvelevat, että geeniaktivaatio joh­tuu solulimakalvostolle aiheutuneesta stressistä, jonka voi aiheuttaa infektio tai pitkittynyt stressitila. Hypoteesia vahvis­ti se, että kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien lihassolujen solunäytteis­tä löydettiin merkkejä solulimakalvos­ ton stressistä. Lisäksi, kun kyseisiä solu­ja käsiteltiin solulimakalvoston stressiä ehkäisevällä lääkkeellä, WSAF3­prote­iinin määrä väheni ja mitokondrioiden toiminta elpyi.

Vaikkei kyseinen tutkimuslöytö au­ta välittömästi tällä hetkellä väsymysoi­reyhtymää potevia, voi se auttaa kehittä­mään lääkitystä, jolla kyseisen proteiinin määrää voidaan vähentää. Kyseisen tut­kimuksen tutkijaryhmä uskoo tässä on­nistuvansa.

Lähde: Potilaan Lääkärilehti 11.10.2023 ja Helsingin Sanomat 28.9.2023